Moi
Olen lähdössä kolmannelle reissulle Ahvenanmaalle viikon päästä ja muutama asia jäänyt vaivaamaan. Viime vuonna tuulisen päivän kulutin heittelemällä meritaimenta rannalta. Tutustuin siellä paikalliseen kaveriin joka kertoi hienosti miten syötit ja niiden mukana lohet liikkuvat kun tuulen suunta on etelästä ja kun lännestä jne. Kuuntelin vinkkejä varmaankin liian haltioissani kun en enää muista kovinkin loogiselta kuulostavia vinkkejä.
Onko porukalla minkälaisia tapoja lähteä haravoimaan jotain tiettyä aluetta ja mitkä asiat vaikuttavat päätökseen lähteä koluamaan tiettyjä alueita?
Itseä vähän alkanut vaivaamaan kun ei ole tullut mitään järjellä perusteltavaa syytä lähteä/aloittaa uistelua joltain tietyltä alueelta(Helsingin edusta ja Ahvenanmaa). Lähinnä vaan sokkona jollekkin alueelle missä joskus tapahtumia ollut. Juurikaan ei tuttuja lohen uistelua harrasta eikä vielä VHF veneessä, joten vesilläkään ei juuri vihiä saa missä on tavaraa pinnan alla.
Olen miettinyt lyhyttä ja säännöllisen epäsäännöllistä lohenuisteluani ja muutaman selkeän virheen toistan lähes joka kerta;
-sorrun 'matkaamiseen'
- lähden liian herkästi pois alueelta, jossa syöttiä ja mahdollisia lohia kaiussa
- en tee tyyliin juurikaan muutoksia jos ei tapahtumia(nopeus, vieheiden värit, syvyydet yms.)
Kaikenlaiset vinkit ja ajatuksien heittely tervetulleita! Viikko reissuun!
Yt
Veli P
-
Olen aina sanonut urheilukalastajille,että pitäkää/luokaa hyvät välit paikallisiin ammattikalastajiin.
Heille kalan löytäminen on työtä/must juttu ja jos ei löydä,niin tulee perheelle nälkä ja savotta loppuu.
(He tietävät,urheilukalastaja usein LUULEE tietävänsä)
Muutenkin kun 1991 siirryin lopullisesti keinotekoisista vieheistä täky uisteluun,oli syöttihuoltoni ammattikalastajien varassa pitkään.(Pakastetun salakan käytön keksiminen tapahtui myöhemmin).
Tämä taustana siksi,että parhaat vinkit lohien löytämiseen olen saanut täkyjen haku reissuilla ammattikalastajilta,kun uteliaana ihmisenä olen kysellyt.
Nousulohi kulkee 20-50 km/vrk.Hidastelee kyllä paikoissa,missä PALJON syötävää.Kulkee läpi kylmistä / lämpimistä vesialueista,mutta aktivoituu syömään parhaiten lämmin vesi alueilla.
Pintaveden lämpö ei esim. kumpuamis tilanteessa kaikkea veden lämmöstä kerro.
Pietarsaaressa 1997 ammattikalastaja antoi minulle selkeät perus ohjeet nousulohen vetolinjoihin:
(Antoi myös paljon silakoita,kun salakkaa ei ollut vielä keksitty-:).
*Etelä,Lounais ja länsi tuuli tuo lohet rantaan ja kulkevat pintoja pitkin.
*Itätuuli (maa tuuli) vie ulommas ja kulkee edelleen pintoja pitkin.(Hiukan syvemmällä).
*Pohjoistuulella kulkee hajallaan leveämmällä vyöhykkeellä ja kun haluaa noustessaan säästää energiaa,ei puske pintavirtaa vastaan vaan kulkee syvemmässä.
(Ahvenamaan päävetopenkka saaren etelä puolella on about itä-länsi suunnassa,joten muokkaa yo.ajattelu siihen).
*Pohjoistuuli vie Ahvenanmaalla lohen kulkemaan ulompaa ja kumpuaminen jäähdyttää rantaveden ja passivoi lohia rannassa.
*Yöllä klo 21-07 kala tulee rantaan,mutta aktiivisuus riippuu onko rannassa lämpimämpää vai kylmempää vettä kuin ulompana.
*Jos täkyä ei ole lohiparvet jatkavat matkaansa ja ovat seuraavana päivänä jo kaukana.
*Pohjoistuuli kyllä hidastaa nousua ja voi pidellä kalaa pidempään esim. Spikenin & Märketin 'suoja taskuissa'.
Etelä ja Lounaistuuli tyhjentää sitten nuo pajatsot.
Yritän lyhentää:
*Etsi lämminvesi lauttoja,seuraa onko lämmintä vettä 50 / 100 / 200 m:n vedellä ja rauhoitu siihen vetämään.
Hanki kunnolliset virtausmittarit ja lämpötila mittarit.
(lämpötila ja virtaus tieto pinnasta ja syvältä).
Noiden avulla voit vetää myös virtauksen suuntaan,ei tartte poikki penkan/virran vetoa,että vermeet toimii täydellisesti.
(Ellei ole mahdollista,tarkasta 'pinta juorulla' virtaus pinnassa ja takilavaijereiden kulmasta syvältä).
Tai käytä vermeitä,jotka kalastavat HYVIN laajemmalla vetonopeus alueella.
*Vanhoilla kalapisteillä on merkitystä vain siihen,että ne kertovat kyllä penkan hyvin,mutta nousulohen pyynnissä vain muutaman tunnin vanhoilla pisteillä on SIIHEN HETKEEN merkitystä ellei täkyä ole REILUSTI ja pysähtyminen ole senvuoksi pidempi.
(Syönnöslohi eri juttu).
Yksi hyvä esimerkki Ahvenanmaalta kevät 2017.Pohjoistuuli alkoi puhaltaa jo toista päivää ja rantapenkka hyytyi.
Sanoin kipparille,että otetaanpa suunta lounaaseen ja ajetaan niin kauan kuin veden lämpö nousee tai meiltä kysytään passia-:).
250 m:n vedellä tuli lopulta lämmin vesi vastaan keskellä ei mitään.
Saimme heti 2 lohta ja karkuutimme yhden.
Saimme lisä todisteita oikeasta paikanvalinnasta OIKEIDEN AMMATTILAISTEN toimesta:
*Hylje näyttäytyi meille.
*Ahvenanmaalta päin lähestyi ammattikalastus vene ja kun saavutti lämminvesi rajan,alkoi latoa vehkeitään siihen paikkaan.
Kireitä siimoja kaikille!!!
Timppa
Ps.Eikä tuo tuulen suunnan muutos TUNNEISSA vaikuta.Näet vesimassan kulun / kulkunopeuden kyllä mittareista.
Meidän porukan lohenkalastus kiteytyy paikan etsimiseen, löytämiseen ja siihen luottamiseen vaikka vähäksi aikaa hiljenisi. Paikassa avainsana on virtaus, ne ovat Amaalla usein 1-2 km pitkiä ja muutaman sadan metrin leveitä. Kaima kertoikin apuvälineistä niiden havainnointiin, joten ei siitä sen enempää. Et tainnut mainita vedätkö peltiä vai raksia, mutta ei sillä niin väliä muuten kuin että raksikalastuksessa käytettäessä perinteisiä hitaita vetonopeuksia (2,9 - 3,2 km/h) vetonopeudenhallinta suhteessa vedennopeuteen korostuu verrattuna laajan vetonopeuden vieheisiin.
Kalaparvia (silakkaa) löytyy lähes poikkeuksetta Amaalla rantapenkoista, 40-60 m vedestä, mutta ulompana n. 80 -200 m vedessä niitä ei näy juuri koskaan ja silti sieltä ainakin meille on suurin osa kaloista tullut. Ainakin siellä on toisinaan runsasti piikkikalaa, mutta niin pinnassa etei luotain sitä näytä. Sen sijaan tiirat paljastavat ne ja potkurivirrasta tiirat käyvätkin usein niitä napsimassa. Eli sanoisin ettei kannata olla huolissaan vaikka luotain ei kaloja näyttäisikään, kun vaan huolehtii että myös aivan pintakerros tulee kalastetuksi.
Lopuksi, paikkaan ja omaan tekemiseen pitää uskoa kuin vuoreen. Se jos alkaa horjumaan, tuntuu kuin kalatkin vaistoaisivat sen ja homma ei toimi.
Moi
Kiitos paljon todella hyvistä kirjoituksista. Pitää oikeen moneen kertaan lukea ja mutustella rauhassa.
Vielä itsellä touhu kaikenkaikkiaan aika puuhastelua, joten esim virtauksien seuraaminen erinlaisilla laitteilla yms. saa vielä hieman odottaa. Noista virtauksista tuli mieleen.. edellisillä reissuilla kun on aivan pläkä veteen saattaa piirtyä leveitä 'polkuja' joissa monesti 'roskaa' (puiden höttöä, levää, siitepölyä yms.) Ja lämpötilavaihtelut saattavat olla jopa +/-2°C. Onko virtauksista kyse vai jostain muusta ilmiöstä?
Olen lusikalla vetänyt(muutama eri malli). Pitää varmasti seurata enemmän vasikasta lusikoiden uintia.. vaappuja teen ja jtn niiden uinnin päälle ymmärrän, mutta lusikat vielä hiukan vaatii perehtymistä. Tarkoitus raksin kanssa harjoitella reissun jälkeen.
Ja olen täysin samaa mieltä siitä että omaan tekemiseen uskomisella on suuri merkitys koko touhuun. Todennut saman asian meritaimen, lohensoudun yms. kanssa.. ehkä vielä oivallan käytännössä tämänkin hienon kalastusmuodon parissa! :D
Kyllä noiden kommenttien kanssa on hyvä lähteä mutustelemaan tulevaa kautta.
Yt
Veli P
Juu, virtaukset näkyy joskus jo kauempaa roskista ja siitepölystä. Samat virtaukset yleensä kestää paikallaan vaikka tuulen suunta muuttuisi tai alkaisi tuulemaan kovempaa.
Olen yrittänyt olla 'lähdetiedon' kanssa tarkkana,ettei tulisi käsitystä,että olen itse jonkun asian keksinyt (ellei niin ole).
Vaikka ammattikalastajilta saanut paljon hyviä vinkkejä,niin on niitä tullut uistelijoiltakin.
Pääsääntöisesti urheilukalastajat ajattelevat kuin ihminen-:),mutta on joitakin jotka ajattelevat kuin saaliskala..
Tuon lämpimän veden etsimisen kevät kalastuksessa opetti minulle Nevalaisen Pertsa.
Pertsa oli jo 80-luvulla tuon ymmärtänyt meritaimenta jahdatessaan ja on ollut vinkkinä painonsa arvoinen kultaa minulle.
Vanha tarina tuosta taas v.1997 kevät ja Pietarsaari.
Meitä oli silloin yritetty masentaa jo etukäteen,että noin ylhäällä ei lohi enää syö täkyä,peltiä sen olla pitää...
Troolari neuvoi,että ajakaa n.30 km etelään,siellä on silakkaa kaikkein eniten.
Paukutimme Busterilla sinne ja luotain näytti silakkaa jumalattomasti.
Silloinen jenkeistä uitettu Humminbird jätti lämpötilakäyrän talteen ja ennen uistelun aloittamista katselin käyrää.
Kun en seurannut lämpöjä ajaessa,Busteri loikki senverran ajaessa-:).
Huomasin,että jossakin puolimatkassa on veden lämpö käynyt selkeästi ympäristöä korkeammalla.
Päätimme paukuttaa takaisin ja katsoa missä lämmöt nousee.
Paikka oli Torsön kärki ja siinä syötit pyörähtelemään.
Roskaa oli paikalla paljon,joulukuusesta laivaköysiin.
Roskalauttojen salaisuuden opetti minulle Bamfieldissa (Vancouverin saaren länsi laita) uisteleva charter kippari.
Vuosi oli 1991.
Miksi tuo Pietarsaaren päivä tulee aina vaan mieleen? No siksi,että saimme elämämme ekat raksi merilohet siitä Torsön kärjen lämmin vesi lautasta.
Muutenkin kivoja muistoja 'Koivuniemen Jopen' reviiriltä lännestä.
Innostin Väkeväisetkin sinne lähtemään ja niinhän se eka merilohi heilläkin siellä iski raksiin.
Janne oli väsytyksen aikana varma,ettei tuo lohi mahdu ikinä heidän haaviin-:).
No mahtui lopulta ja komia 13 kg + kyytiin.
Myöhemmin on Jannen haaviin mahtunut jo 2 yli 20 kg lohta.On voinut kyllä haavikin isontua...
Timppa
Tässä linkki smhi sivulle löytyy virtaus ennuste.
https://www.smhi.se/vadret/hav-och-kust/hav-och-kustvader/q/Stockholm/2673730#ws=wpt-a,proxy=wpt-a,parameter=current
Jos jollakin on HYVÄ lämpötila kartta (satelliitti?) linkki,niin laittakaa julki.
Kun Bornholmissa kävimme,niin jonkunmoisia löysin.
Tuollaisesta palvelusta voisi uistelijat vaikka jotain maksaakin.
Aikoinaan Jenkki Charter Albert Laaksonen tuli Lax Cup Vätternin kisaan ja ihmetteli meille miten me suomalaiset löydämme lohta niin hyvin marraskuiselta Vätterniltä,kun veden lämmöt joka paikassa liki samat.
Hän oli tottunut Suurilla Järvillä Jenkeissä jo silloin katsomaan satellitti kuvista järven lämpötila erot ja valitsemaan paikat senmukaan.
Vätternillä oli kylmää,mutta vuokrasimme saunan,joka oli rakennettu järven päälle.
Albert pärjäsi löylykisassa hyvin,vaikkei Vätternin kisassa menestynytkään.
Timppa