Tänään olikin sellainen reissu päitsille, että riittää muistelemista pitkään jälkikäteen. Kalat eivät näyttele mitään roolia tässä kertomuksessa. 1h ajoa padasjoelle kotoa ja vene vesille aamusta. Pieni kauneusvirhe heti vesille lähdössä, jossa piti vielä kurkotella köyttä ennen kaasun avaamista. No sinnehän plumpsahti autonavaimet padasjoenselän pohjaan. Soitto kaverille, että tuotko vara- avaimet neljäksi rantaan. Pieni sunnuntaiajelu, joten suurkiitos tästä.

No sitten päätettin unohtaa murheet ja kohti virmailaa. Vehkeet veteen ja parisen/ kolmisen tuntia ehdittiin uistella, kunnes pääsi piru irti. Huomattiin kyllä, että jossain tehillä päin sataa mutta ei siitä sen kummemmin huolestuttu. Sitten yksi kaks ilmestyi jumalaton sadepilvi, josta satoi aivan mielettömän lujaa. Samalla noin 4-5m/s ollut tuuli yltyi puuskissa ties mihin lukemiin. Tuuli painoi venettä niin, että oli pakko nostaa kaasua jotta päästiin kääntymään. Ja tietysti täysi arsenaali vedossa. Aallot nousivat jo todella korkeiksi ja ajaminen poikki virmailanselän oli yhtä helvettiä. Plaanarit hyppivät korkealla ilmassa ja vähitellen laukeilivat, kun vauhtia oli pidettävä paljon. Noin 1h ajon jälkeen päästiin saaren suojaan ja perässä tuli 6 plaanaria aivan nipussa. Takilat oli kaveri onnistunut nostamaan ihmeen kaupalla. Kovempaa keliä ei ole itselle tullut vastaan kuin Äänisellä.
Muita veneitä emme nähneet virmailanselällä, ties millaista on ollut tehillä?
Padasjoelle ajattessa keli oli ok ja padasjoenselällä pystyi uistelemaan. Meillä oli tosin jo kamat nipussa siltä päivältä. Siinä sitten kahvia laivarannassa ja autonavaimia odoteltiin.
No ens kerralla sitten tuttavuutta taimeniin...;)

Kireitä!