Kerran reissun loppuvaiheessa alkoi tuntumaan, että meillä alkaa olla jo ihan riittävästi lohia. Nappasi sitten kuitenkin vielä yksi ja siinä veneen vierellä arvioitiin painoksi 11-12 kg. Minä olin jo silloin siirtynyt osittain vain yhteen kolmihaarakoukkuun, mutta myös kahta oli käytössä joissain rakseissa. Minulla oli tuolloin vain veneen ajajan rooli vapamies ja haavimies olivat erikseen. Tarkoitus oli vapauttaa pihdeillä kala vedessä, mutta kun en varmaksi muistanut on yhdellä vai kahdella koukulla, annoin kipparin ominaisuudessa 'määräyksen' että liian vaarallista työntää käsiä pihtien kanssa veteen, otetaan sen sijaan ihan perinteisellä haavilla. Noh, kala pois vedestä haavilla ja sen koko paljastui siinä vaiheessa ja päätin että kyllä tälle tilaa vielä löytyy ja kiva olisi painokin tietää. Vapautettiin sitten kala hengestään ja puntari näytti 16,9 kg. Olen aina kadehtinut kalamiehiä jotka osaavat punnita kalan silmällä veteen tai ilmahyppyyn... Itsellä on vielä(kin) harjoitusvaihe menossa.

Mutta tuohon otsikon kysymykseen, niin hyvä alku on lopettaa sen takakoukun käyttö rakseissa. Sillä kun ei edes käytännön kenttätutkimusten valossa ole juurikaan merkitystä karkaavien kalojen määrään. Kumihavashaavi on muuten hyvä, mutta sen pitää olla niin kestävä ettei siitä mene isot lohet läpi. Käytännössä ei olla isoja montaa vapautettu, vaan pienempiä ja keskikokoisia. Tekniikkana on ollut kumihavashaavilla kyytiin ja Colemanin isoon boxiin jossa vettä valmiina. Siellä on sitten hyvä ja turvallista irroittaa koukku. Pituus otettu sitten samalla liikkeellä veneen laitaa vasten kuin on tapauhtunut veteen lasku. Joku vuosi oli myös hauille tarkoitettu punnituspussi, jolla otettiin painokin vapautettavista kalaloista, mutta pituus riittää ja riittävän tarkan painon näkee käyrältä.

Marliineilla ja purjekaloilla on käsittelyä veneen vieressä helpottava miekka. Siitä saa hanskoilla hyvän ja tukevan otteen.

Liiteenä kuva jossa vapautusprosessi menossa.