Noista käsi puukeloista mieleen.Rikos lienee vanhentunut kun noista tapahtumista jo about 50 vuotta kulunut.

Kuhat nousivat sankkoina parvina Pielisen pohjoispäässä olevan Kuokkastenkosken alle.
Meillä kylän pikkupojilla (10-13 v) oli lupa käyttää uittoyhtiön kookasta ja painavaa keluvenettä.
Airotkin niin painavat että piti olla pikkupoika/airo soutaessa.

Kuhalla oli siihen aikaan kuturauhoitus kesäkuussa ja silloiset vanhat papatkin suhtautuivat rauhoitukseen vähän niin ja näin.
Vitsailivat että kesäkuussa pyytävät 'selkä ahvenia' ja nimi muuttuu heinäkuussa taas kuhaksi.

No eihän me pikkupojatkaan maltettu pysyä kesäkuussa pois soutu uistelemasta noilla puukeloilla.
Haaviakaan ei ollut ja kallistimme veneen reunan vesipintaan ja siitä tempaisimme kalat laidan sisäpuolelle.

Kalastuksenvalvoja Antikainen huuteli joskus rannalta,että mitäs ne pojat oikein pyytää.
Ei kuitenkaan kovin vakavasti meitä jahdannut ja ei meidän taidot kovin isoa lovea hyvään kuhakantaan aiheuttaneet.

Kyllä silloinkin saamamiehistä puhuttiin ja heitä arvostettiin.
Yxi silloinen harvojen tuntema salaisuus oli kuhien jiggaaminen.

Valoivat 20-30 mm halkaisijaltaan lyijypallon jonka halkaisivat kahtia sahaamalla.
Tasopintaan liimasivat peilin palan ja kiinnittivät suht kookkaan 1-haara koukun tuohon puolipalloon.

Tarina kertoi,että opettaja Kolehmainen olisi saanut ko laitteella 38 kuhaa yhtenä iltana.
(En ole ihan satavarma oliko hän meitin nykyisen poliisijohtaja Sepon ukki).En tuota tullut Sepolta koskaan kysyneeksi vaikka olimme pentuna kuin paita ja peppu hänen kanssaan.

Saimme kasvaa virikkeellisessä ympäristössä ja kosken ympäristössä touhua riitti.

Timppa