Puhut asiaa Mika, sillä nykyisen virallisen määrittelyn mukaan Saimaan ja Pielisen järvilohet ovat luonnosta hävinneitä ("Extinct in the wild"). Pielisen alkuperäisen järvilohen osalta olet täysin oikeassa, sitä ei enää ole eikä tule koskaan olemaankaan. Pieliseen voidaan toki vielä kotiuttaa jokin uusi järvärikanta.

Saimaan alkuperäinen järvilohi ei kuitenkaan ole kuollut sukupuuttoon; kalastammehan innolla sen laitoksissa syntyvää ja veteen kasvamaan kylvettävää kantaa. Kalanviljelijät tekevät samaa arvokasta työtä kuin eläintarhat säilyttäessään ja lisätessään uhanalaisia eläimiä ja palauttaessaan niitä luontoon.

Suojelun pääpaino on tosiaan ainakin näin aluksi turvata perimän monimuotoisuus. Siihen tarvitaan vuosittain 50+50 uutta emokalaa. Valitettavasti tuohon määrään ei ole päästy, joten kalastusta on vähennettävä. Pitämällä geeniperimä riittävän laajana estetään lohikannan taantuminen ja sen kuoleminen sukupuuttoon.

Luonnonmukaisesti lisääntyvän lohikannan aikaansaaminen on nykyisellään mahdollisuuksien rajoissa ainakin Ala-Koitajoen ja Lieksanjoen lisääntymisalueilla, mutta yhteensä 17,8 hehtaarin poikastuottoalueilla ei synny kunnolla kalastamista kestävää kantaa. Pielisjoen kunnostettu 0,3 ha:n kutupläntti ei riitä mihinkään. Sen vuoksi Saimaan järvilohi on tuomittu kituuttamaan keinosiemennyksen varassa ellei jotakin radikaalia tapahdu.

Kaikki muualle kuin Saimaan altaaseen istutetut järvilohet on tarkoitettu vain pois kalastettaviksi. Siispä strategiassa kaavaillut rajoitukset eivät kai tulisi vaikuttamaan esimerkiksi Puulan, Vuohijärven, Päijänteen jne kalastukseen. Saimaasta pyydetystä lohesta lienee puolestaan mahdotonta sanoa päältä päin onko se "vaeltaja" vai "ilokala".

Vapamäärän rajoittaminen ei varmaan ole työryhmänkään mielestä se kaikkein keskeisin juttu järvilohen kuolleisuuden alentamisessa. Kysymys lienee paljolti periaatteellinen ja imagollinen: kun rajoitetaan kalavesien omistajien (lue: pyydyskalastajien) kalastusoikeutta, rajoitetaan myös ulkopuolisten (lue: uistelijoiden) oikeuksia. Näin nuo pyydysrajoitukset saattavat mennä paremmin "kaupaksi" osakaskuntatasollakin. Uistelijathan pyydysrajoituksia jo lämpimästi kannattavatkin!!

Lake Trollers on tehnyt todella loistavaa työtä kalanistutuksessa, mistä kaunis kiitos! Sen lisäksi, että seura on maksanut vuosittain aika suolaisesti Yövesiuistelun järjestämisoikeudesta (rahat istutuksiin), kalastusalue on saanut seuralta istutuksiin myös muuta rahaa.

Alamittaisten lohien saaminen ei tosiaan ole mikään konsti. En tiedä järvilohityöryhmän jäsenten yksittäisiä motiiveja tuon kuuden vieheen enimmäismäärän suhteen, mutta uskallan arvata että kyseessä on kokonaisaaliin vähentämisen lisäksi myös alamittaisten kalojen suojelu. Joskus näet varsinkin pintavetoa harrastava uistelija voi ajaa vahingossa tai "vahingossa" suureen alamittaisten kalojen syönnösparveen, jolloin voi joutua vapauttamaan useita alamittaisia kaloja peräperää ennen kuin saa kaikki vieheet ylös vedestä. Silloin viimeinen järvilohen penikka joutuu rimpuilemaan koukussa joskus turhan pitkään ennen irrotusta.

Kokenut taitouistelija ei syyllisty usein tällaiseen alamittaisten kalojen rääkkäykseen, mutta emme ole kaikki mestareita valikoimaan vieheitämme, kalastustapaamme emmekä ottipaikkaakaan. Itselleni oli vuosi sitten Kittilän Pallasjärvellä jo kolme (3!) vapaa aivan hallitsematon määrä ennenkuin pääsimme pois pikkukalojen ruokakomerosta.

Valitettavasti alamittaiset kalat innostavat monia "harrastelijoita" jatkamaan kalastusta alueella siinä uskossa, että täytyy siellä olla seassa isojakin. Pätkien vapauttamisella jopa kehutaan yleisesti tarkoittamalla: "Olen niin hyvä kalastaja että sain kalan nappaamaan mutta kala vain sattui olemaan liian pieni otettavaksi!"

Kerralla uitettavasta viehemäärästä ei pidä tehdä kynnyskysymystä, jonka takia koko suojeluhankkeen eteminen pysähtyy. Voimme kyllä ehdottaa vaparajoituksen poistamista tai kompromissina vaikkapa kymment