On se vaan surullista ettei tuon vesihomeen torjuntaan keinoa löydy.
https://yle.fi/a/74-20040137
https://yle.fi/a/3-10929945
Joskus maallikkona ajattelin,että onko altaissa liian pienet vedenvaihtumiset ja se olisi vaikuttamassa,mutta tappaahan tuo näköjään luonnossakin.
Luonnontilaisissa koskissa kuitenkin vedenvaihtuminen / virtaus ihan toista luokkaa kuin allas kasvatuksessa.
Mietin sitäkin joskus että olisiko hyvä,että kasvatusaltaat olisivat Pielisjoella Kuurnan alla?
Ei olisi siirtoja ja virtausta riittäisi...
Mutta kyllä yhdelle kalalajille Saimaan järvilohelle on osunut ylivoimaisia iskuja pitkin sen historiaa.
Kun kalastusrajoitusten ja ehkä osin tehostuneen emokala pyynninkin ansiosta näytti jo valoisammalta,niin tuo saamarin vesihome näyttää tuhoavan koko savotan.
Timppa
Oliko malakiitti sitten se millä ennen saatiin homma hoidettua ilman hometta?
Mikä siinä oli syynä että kiellettiin, ei kai mädin ja poikasten altaissa olevat määrät voi enää pyyntikoon kaloissa mitään ihmiselle aiheuttaa, ei noita ainakaan nykyään moni saa montaa vuodessa?
Ja vuosia sitten tänne Mansen alueen vesiin tuotiin syksyistutukseen kaloja jostain kasvattamosta, olivat vesihomeen saastuttamia ja varmaan ei pelkästään matkalla sairastunu kun heti istutuksen jälkeen jo home kaloissa näkyi?
Tuosta jotkut tekivät oikein tutkintapyyntöä mutta tais muistin mukaan ei johtanut mihinkään, en kyllä varmuutta asiasta tiedä.
Samassa kyydissä meni useampaan paikkaa kaloja, isoihin ja pieniin järviin.
...no jaa... On tässä asiassa muutakin ajattelemisen aihetta... Tilanne on kuitenkin se, että taimenen osalta on onnistuttu huomattavasti paremmin ja samainen laitosviljely on ollut pohjalla. Vai tarttuko vesihome vain järväreihin?
Tarkastellaanpa toista asiaa... (liiotetiedosto)
Viimeviikonlopulla Päijänteellä kisat... Veneitä valtavasti - Yksi järvilohi ! ! ! Puulavesi järvärin osalta vuosi toisensa jälkeen täysi katastrofi ! Istutettua kalaa on myös Suonteessa ja kaloista ei tietoakaan.
Odotetaanko tässä jotain taivaasta pudonnutta ihmettä joka pelastaisi tilanteen kun? Jos ihan suoraan sanon - Taitaa mennä päin persettä - Ja tätä vain jatketaan edeleenkin :)
V-P M
Olen lukenut ettei taimen olisi kasvatusolosuhteissa niin herkkä vesihomeelle kuin järväri. Tämä taas viittaa järvärin huonoon kykyyn vastustaa sairauksia ja johtunee geeniperimän kaventumisesta.
Samaan kiinnitin minäkin huomion Päijänteen kisoissa, mutta ilmanpaineet ei kyllä suosineet järvärin pyyntiä. Ei kyllä vielä ole oikein kuulunut mitään tykitystä miltään suunnalta...
En tiedä mitä odotetaan, mutta jos risteytyskalat eivät menesty, niin mitä voisi tai pitäisi tehdä?
Päijänteellä oli 85 venettä kisoissa ja 18 taimenta ja yksi lohi. Eli n. 9 vetopäivää tarvittiin jalokalan saamiseen. Onko se paljon vai vähän? Monet vetää saman verran tyhjää Ahvenanmaalla jossa kalatiheys pitäisi olla paljon runsaampi.
...niin... jos nyt ei Avenanmerta sekoitettaisiin tähän tai vaikka sekoitettaisiinkin niin jos otetaan tarkastelujaksoksi 4 vuotta eli tuon risteytyslohen tarinaksi ja tarkastellaan asiaa niillä faktoilla...
...Yhtä kaikki... Päijänteellä on menty järvärisaaliiden suhteen alamäkeä. Vielä vuosi sitten Päijänteen kisassa oli useamopia järväriä ! ! ! Nyt vaan yksi ? - No.. Istutusmäärät on kuitenkin olleet käsitykseni mukaan joka ikinen vuosi noilla valikoituneilla järvilohivesillä huomattavat viisinumeroiset luvut ja tuotot lasketaan niissä yksikkökappaleissa ! ! !
Minä jotenkin toivoisin, että olisin väärässä :)
V-P M
...mitä olisi sitten pitänyt tehdä ?
...Tämä risteytys on kuitenkin ollut kokeilua ja sitä ei haluttu sekoittaa Saimaan vesistöön. Se lienee ollut oikea ratkaisu. Mutta onko tuon projettin jatkaminen ollut järkevää? Mielestäni ei koska jos se ei alunalkaenkaan lähtenyt niille urille, että se olisi tuottanut kalamiehille kalastettavaa! Ja Puulassa ja Päijänteessä tarkoitus oli juuri se mihin pyrittiin ja oli mahdollisuus. Kukaanhan ei ole noita kaloja istuttanut siinä toivossa, että ne lisääntyisi. Siinä mielessä tämä otsikko 'elinvoimainen järvilohi'! on jopa harhaan johtava.
V-P M
Niin... projektissahan tutkitaan millä kombinaatiolla Saimaanlohen geeniperimää voitaisiin parantaa parhaiten. Samaan aikaan pitäisi kuitenkin saada myös Saimaanlohelle saada kutupaikkoja joissa se voisi lisääntyä luotaisesti. Ilman niitä, vaikka geeniperimää saataisiin laajennettua ollaan pian taas lähtöruudussa.
Itse olisi ollut valmis viheltämään pelin poikki jo 2000-luvun alussa ja vaihtamaan elinvoimattoman alkuperäislajin vaikka Vänerin Gulspångeriin tai laatokan loheen. Lopputulos tulee joka tapauksessa olemaan se,ettei alkuperäistä Saimaanlohta ole. Aikaa ja rahaa olisi säästynyt. Ei olisi tarvittu kesärauhoituksia, joiden takia osakaskuntien mielenkiinto järvilohen istuttamiseen on lopahtanut täysin. Mutta silti niitä kutupaikkoja olisi tarvittu.
Laurin virta on ollut kyllä suuri pettymys ja emokalojen surmanloukku.
Juu kyllä toi lohen tilanne on huono. Saimaalla tänä syksynä lohi on pää osin ottanut tosi syvästä plaanerit 200-350g ja takila 50-75j. Taimenet tullu ylempää. Oisko päijänteellä sama homma, toki nyt vesi viilempää ja kalat ylempänä. Veikkaan et suurin osa veti vehkeet liian pinnassa lohelle
Syyskuun lopulla mittailin vedenlämpöjä niin lämmintä syvälläkin: Pinta 18.8, 50 jalkaa 13.5, 65 jalkaa 7.9 astetta.
No, nythän tuo on jo alle 10 astetta pinnassa. Pitäisi mittailla taas mistä harppaus löytyy.
Meillä välineitä ui 7g painosta plaanareissa takilan 16m välillä, painoja aika paljon, keli ei suurimmaksi osaksi pinta uisteluun houkutellut. Syötti löytyi to/pe syvän päältä ja kisa niille alueille keskityttiin. Vaan eiväthän noilla on ja la/ su sitten tyhjää näyttöä sitten katseltiin? Mikä ne oli liikkeelle laittanut ja varsin isoa aluetta kierrettiin, hitaalla vauhdilla tosin, 3km/h noin.
Malakiittivihreän käyttö vesihomeen torjunnassa kiellettiin v.2001.
Kuparikuitua on näköjään testailtu,mutta ei ole tainnut läpimurtoa tulla siitäkään.
En ole kemisti,mutta kun tuo männyn sydänpuu osoittautunut hyväksi bakteerien 'tappajaksi' niin voisihan nuo kemistit äkkiä testata tuonkin kuinka vesihome reagoi männyn sydänpuu 'uutteeseen'.
https://yle.fi/a/3-10353590
https://puuinfo.fi/puutieto/puun-sisailmavaikutukset/tutkittua-tietoa-mannyn-ja-kuusen-terveysvaikutuksista/
Takuulla halvempaa kuin kuparikuitu...
www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/47043/OpinnaytetyoSkytta.pdf;jsessionid=FDF94913CAC2AE37588CA83CF344091E?sequence=1
Timppa
Työni puolesta hiukan joutunut paneutumaan esim.noihin männyn terpeeneihin.
Männyn sydänpuuta tältäkin laitokselta löytyy helposti ja vesipontti terätkin höylälinjoihin.
Olisihan tuo kiva kuulla kuinkas vesihome viihtyy männyn sydänpuu 'paljussa'....
Timppa