Aika karulta näyttää järvilohen ja sen kalastuksen tulevaisuus. Eteläiselle Saimaalle ei ole enää mikään taho sähköisen istutusrekisterin perusteella istuttanut eväleikattu tai muunkaanlaista järvilohta ja myös taimenen istutusmäärät ovat puolittuneet aiemmista vuosista. Emokalojen pyynnissä tulokset ovat surkeimmat sitten Tuonelan virran (Laurinvirta) avaamisen jälkeen. Ainut joka edes jonkin verran järvilohta istuttaa on Luke, mutta senkin istutusmäärät ovat romahtaneet paljon alle tavoitteiden (100 000 kpl/v). Yllättävää että pienestäkin istutusmäärästä on jokseenkin puolet eväleikattu.
Puulalla on ilmeisesti koko keväinen järvilohen istutuserä n.17000kpl hävinnyt. Tähän vuodenaikaan olisi tämän kokoisesta erästä näkynyt uistelijoilla jo useita. Kalat olisivat 45-58cm keskimäärin jos olisivat elinkelvollisia. Surkealta näyttää tulevat vuodet.
Kyllä tuota järväriä ja taimenta kalastusalueet ja osakaskunnat mielellään istuttaisi mutta kun eivät saa poikasia... nyt sitten joutuu tuhlaamaan kuhaan, siikaan, harjukseen...
Järvärin istuksethan romahtivat osakaskuntien taholla silloin kun lohen kesäkalastuskielto tuli. On helppoa vedota saantiongelmaan ja istuttaa taimenta. Jostainhan tähän vuoteen saakka eteläisen Saimaan kalatalousalue on onnistunut järväriä saamaan. Kyse lienee pitkäjännitteisestä istukkaiden tilaamisesta. Miksei Puumala ole tässä onnistunut? Onko kyse tahtotilasta kun taimenta saa pyytää ilman lohen kesäistä rauhoitusta?
Puumala mainittu, niin jotain havaintoa täältäkin.
Olen kalastellut noita vesiä mökkiläisenä, mutta myös aktiivisena
veto-uistelijana jo 80-luvun lopulta asti. Pääasiassa retkeni suuntaavat alueen pohjoisille ja itäisille vesialueille.
Koskaan en muista lohikalan olleen yhtätiukassa kun nykyään ja viimevuosina yleensäkin.
Olipa kyseessä järväri tai taimen...aivan sama.
Tuohon tahtotilan puutteeseen suhtaudun lievän skeptisesti.
Perusteluni tuolle on että missä ne taimenenjahtaajat ovat?
En tiedä paljoakaan sillan etelänpuoleisesta meiningistä,
mutta kyllä vaikka Haapaselällä saa tänäpäivänä ajella aika rauhassa.
Ei tarvitse väistellä uistelijoita, eikä verkkolippuja.
Saa vapautella haukia rauhassa. Niitä lohikaloja oli sitten tane tai järväri, iso tai alamitta...yhtä harvassa.
Taimenta tiedän joitainvuosia sitten laitetun ihan meidän mökin lähistöllekin ihan reilustikin, mutta niistäkään ei taida olla
tankkiautonletkunjälkeen havaintoa.Ei miulla, ei tutuilla.
Kaukana on ne ajat kun selällä oli helposti toistakymmentä venettä ja kylällä Lauantaiaamuna tyyppi kyseli että:
'missä se Haapaselkä on? Lähdin aamuyöstä ajamaan Hämeenlinnasta ja kalaan pitäis päästä!'
En tiedä mihin perustuu tuo väite että Puumalassa ei ole istutettu järvilohta. Kalatalousalue sekä Kirkonkylän osakaskunta on tänä syksynä molemmat saanut lohen poikasia ja ne on Saimaaseen laskettu. Osakaskunta on ainakin kolmena vuonna peräkkäin istuttanut lohen poikasia sen mitä on saanut. Pieniä määrät on olleet.. Osakaskuntien istutukset menee kalatalousalueen edelle, sillä varmaan näyttää että Puumalassa ei istuksia ole ollut.
Minä olen ostanut istukkaita eteläiseen saimaaseen jo monta vuotta. Nyt oikeasti on tilanne, että järväreitä ei vain saa. Ja vähän on ollut kasvattajien taholta puhetta, että taimenienkin toimittaminen voi vaikeutua. Jos on tietoa, mistä järväri-istukkaita saa, niin ei kun tietoa vaan. Kyllä niitä ostettaisiin.
Minäkin olen tehnyt samankaltaisia havaintoja vuosien varrelta. Minulla on ollut mökki nyt 22 v Puumalassa ja lohikalakantojen romahdus alkoi sattumalta samoihin aikoihin kun ensimmäiset troolit ilmestyivät Lietvedelle. Tuolloin vuonna 2004 troolaus oli enemmän satunnaista, ehkä kerta pari viikkoon. Nykyisin se tuntuu olevan muikun kudun lähestyessä aivan päivittäistä. Joillain selillä on kaksikin troolia samaan aikaan.
Tämä syksy on ollut kyllä lohikalojen suhteen ihan omaa luokkaansa, eikä näin surkeaa ole ollut koskaan ennen. Ehkä ne omat vähäiset taidot asian suhteen on vaan taantuneet?
Viitaten keskustelun alkuun lähdetietona ilmeisesti SÄHI 'palvelu'(harvinaisen kömpelö sivusto) jossa ei tietysti kaikkia istutuksia ole merkattu ainoastaan istuttajien itse merkitsemät. Asiaan törmäsin kun Sulkavan alueen tietoja viikko sitten katsoin ja ainostaan Harjusta oli merkattu, ei tarvitse paljon ihmetellä kun ei vapa taivu... Kyllä lohikala tapahtumat näillä alueilla on valitettavasti ihan muutamana viime vuonna merkittävästi vähentynyt ja siihen kaiketi nykyinen järvilohi strategia tähtääkin, jotta saataisiin lohiin kohdistuva kalastuspaine helpottumaan. Näillä johtopäätöksillä huomenna ahven ongelle se kanta kestää pyyntiä.
Perustuu siihen mitä Sähiin l. sähköiseen istutusrekisreiin on merkitty. Istutukset pitää ilmoittaa Sähiin viimeistää 3 kk istutuksesta.
Kyselin Puumalan kalatalousalueen toiminnan johtajalta Tapio Laineelta vuonna 2020, että onko totta ettei Puumalan kalastusalue ole istuttanut lainkaan järvilohta 2015 jälkeen, niin vastaus oli 'Taimen erät ovat ohjattu osakaskunnille varsinkin silloin kun saatavuudessa on ollut ongelmia.' Eli järvilohia ei Puumalan suhteen Sähissä tuolloin näkynyt 2015 -2020 välillä.
Sen jälkeiseltä ajalta viimeinen merkintä on 900 kpl erä 2023 ja sen on istuttanut Kontilan osakaskunta, johon minäkin kuulun. Sitten 2022 on 860 kpl, tämänkin on Kontila istuttanut. Vuonna 2021 on ollut kaksi istutuserää, 1000 ja 2180 kpl, joista Kontila on istuttanut 500 kpl. Kontilan istutukset kun huomioidaan ei Puumalan kalatalous alue ole juuri järvilohi-istutuksiin osallistunut? Vähäisistä/olemattomista järvilohen istutuksista on huolehtineet osakaskunnat.
Kontila on nyt yhdistynyt Lietveden osakaskuntaan, eikä näillä ole tänä vuonna ollut rahaa istuttaa yhtään mitään...
Ihmetellä pitää jos ei osakaskunnat ja kalatalousalueet saa
istukkaita ilmoitettua sähiin! Kalastuslaki § 74 'istuttajan
ilmoitettava 3kk kuluessa istutukset sähiin'. Mikä mättää?
Ainakin alkukesästä Vekaransalmesta tehtiin Taimenten viiveistutus, enkä ainakaan omilla vaatimattomilla ATK taidoillani niistäkään SÄHIstä löytänyt merkintöjä..?
Tuosta edellisen postaukseni liittestä käy kalalajit selville. Siikaa siellä ei ole mutta harjusta kylläkin. En ole koskaan kuullut kenenkään sellaista saaneen. Ja taimenetkin katoavat aivan samalla tavoin.
Sanontahan sanoo mitä isot edellä sitä pienet perässä... Sopii ehkä lähinnä sanontaan meidän Isien jälkikasvusta ;) (näin isäinpäivän mainigeissa)
Mutta mutta - väännetäänpä se asia toisin päin, eli mitä pienet edellä sitä Isot perässä... Nythän on menty jo vuosikymmen jolloin pienempiä järviä ja niiden osakaskunnat ja MYÖS pienempi kalataousalueita on pystyneet hoitamaan lohikalaistutuksia ja kalavedet on tarjonnut uistelijoille mukavaa sirkushuvia...
- mutta -
Jatkossahan näin ei tule jatkumaan... Järvilohen viljelyn vaikeudet tiedetään. Istutuksien tuotto on huonoa, järvet ei tarjoa kalastettavaa ja kalamiehet ei tule tyhjää vetämään. Mitä tästä sitten seuraa? V:lupatuottoja ei ole ja kalatalousalueen talous sakkaa pahasti ja seuraukset on nähtävissä ja tulee näkymään. Vain hienotnteinen luonteeni vuoksi jätän mainitsematta missä kaikkialla on näin käynyt ja tulee jatkossa käymään...
Timpan huoli on aiheellinen... Loppu häämöttää ! ! !
V-P M
En ole koskaan nähnyt troolia kotivesillä, enkä Haapaselälläkään.
Tolvaselällä Sulkavan alueen tuntumassa joskus.
Arvelisin alueen olevan turhan rikkonainen troolaukseen.
Rantanuottaa joskus mukana vetämässä ja parhaat saaliit ollut satoja kiloja. Muikkua siis on.
Nykyään tuolla ei näe edes muikkuverkkoja kun muikku niin pientä, ettei verkkoon jää.
Kuten aiemmin mainitsin tanukkaa tiedän laitetun...ihan reilustikin, mutta johonkin katosivat.
Vaikka haukeaikin on omiksitarpeiksi, niin jotenkin tuntuu että
nykyistarien elinkeloisuus on melkonollassa.
Kyllä Laine kävi ennen troolaamassa myös Haapaselällä, silloin kuin piti vielä trooliveneitään Puumalassa pelastuslaitoksen lähellä parkissa. Sieltä kävi myös Lietvedellä. Nykyisin pitää niitä Lietvedellä parkissa ja troolaa lähes pelkästään sitä. Se kyllä välillä hämmästyttää miten kannattaa enää troolata kun omasta kaiusta on jo aikaa sitten muikkuparvet kadonneet, mutta silti trooli vaan jauhaa.
Eiköhän ne taimenet ole murskaantuneet sinne troolin perään, ihan niin kuin muutkin kalat.
On voinut joskus käydäkkin. Ei ole vaan minunkohdalle osunut koskaan ja olen siellä viimeisen 30v aikana istunut aikapaljon veneenpenkillä.
En toki väitä troolaamisen tekevän hyvääkään lohikannoille, muttei
mielestäni kaikkea voi niidenkään syyksi laittaa.
Jotain muutakin on pielessä.
Kokemukset Lietvedestä vähänlaisia, mutta viimeksi kalaa kaiussa näkyi ja saalistakin tuli.
Sehän on tällä troolamisella oikeastaan ihan sama, minkä verran kaloja järveen kannetaan.
Ja varmaan troolareille käy oikein hyvin että järvissä on vähemmin kilpaijoita muikkusaaliista. Asiasta on joskus keskusteltu tällä foorumilla ja lainaan tähän kaiman Kokkosen Timpan mietteitä: 'Ajatusleikkiä: Minulle on kerrottu,että merilohi kasvaakseen 1 kg:n tarttisi silakkaa/hailia n.10 kg. Taisi olla lohitohtori joka arvioi,että muikun ravintoarvo olisi korkeampi ja järvärille saattaa riittää 7 kg muikkuja kasvaakseen 1 kg:n. JOS Saimaalla 100000 järvilohta kasvaisi 1 kg:n kesässä niin tuo tekisi 700000 kg muikkua. Muikun arvo vaikka 5 eur/kg niin 3,5 milj. EUR. --> 'Ruokinta kustannus' siis 35 eur/kg järvilohelle-:). Vitosen järvärin arvo siis istukas&istutus&ruokintakustannus huomioiden n. 200 eur. Syökää ne kynttilän valossa viinin kera. Arvokasta sapuskaa pöydässä-:)'
Ehkä Kärkkäisen Mika tietää mistä voisi jatkossa kysellä, kun se kirjoitti FB:ssä: 'Kuulemma materiaalia laitoksissa kasvamassa jatkoja ajatellen hyvin jos home ei taas vie?' Mikahan oli yövedelle niitä syksyllä ostanut. Syys-istutuksista voi kyllä olla montaa mieltä.
...syysistutukset on suoranaista järenköyhyyttä... Tyhmemmänkin pitäisi tajuta, että lohenpoikasella ei ole syksyllä järvissä sitä millä se lihoisi mittoihinsa, että selviäisi talven yli. Mutta eipähän ole kalanviljelijän riesana laitoksella kun myydään ne järveen kuolemaan ja kassakin kilisee...😀
Yhden ELY:n henkilön kanssa juttelin aikoinaan ja se oli sitä mieltä että syysistutukset 'pitäisi kieltää...' Siinä vaan laitokset pääsee 'halvalla' dumppaamaan altaat tyhjiksi. Ostajan kannalta kannattaisi ostaa keväällä vähemmin kalliimpia 3 v istukkaita vähemmin kuin syksyllä 2 v halvalla. Isommilla istukkailla on pienempi kuolleisuuskin.